Kuluneen kaunis kommunistinen Kuuba 31.12.2018-8.1.2019

Tällä kertaa reissuseni suuntautui Karibian suurimmalle saarelle eli Kuubaan. Olin halunnut matkustaa Kuubaan jo joitakin vuosia, sillä halusin nimenomaan nähdä sen kommunistisen Castron-klaanin luoman Kuuban ennen kuin maa turistien maihinnousun myötä menettää omaleimaisuutensa.

Sinivalkoiset siivet lennättivät minut jälleen turvallisesti perille suoraan Havannaan. Tällä kertaa pitkä lentomatka oli minulle todellista luksusta, sillä eräs ystäväni oli "upgreidannut" minut businessluokkaan. Yllätys portilla oli melkoinen ja tilanne jotenkin epäuskottava, mutta siellä sitä löhöiltiin 11 tuntia ja nautitiin ensiluokkaisesta palvelusta ja tarjoiluista.

 Kuubassa matkani suuntautui Varaderon lomakohteeseen, josta turismin myötä oli omaleimaisuus lähes jo kadonnut. Varadero on ennen kaikkea rantalomakohde useine turisteille rakennettuine hotelleineen. Se sijaitsee Hicacosin niemimaalla  n.parin tunnin ajomatkan päässä Havannasta, ja käsittää lähes 20 km upeaa hiekkarantaa. Varaderon rantakeidas on lähes täydellinen löhölomailuun. Vesi on kirkasta ja jokainen hotelli huolehtii oman ranta-alueensa puhtaudesta ja rantatuoleista kohtalaisella tavalla. Väliin jäävistä alueista ei ole niin väliä...
Varjopuolena Varaderolle on se, että suurin osa hotelleista sijaitsee kaukana kaikesta muusta, paitsi toisista hotelleista. Itse tykkään lomilla kävellä paikasta toiseen maisemia ihaillen ja johonkin määränpäähän saapuen. Varaderossa määränpäänä oli aina jokin toinen hotelli,,,tylsää..

Varaderossa majoituin hotelli Iberostar Bella Vistaan. Hotelli oli melko uusi, eli v.2017 valmistunut kompleksi, jonka luokitus Aurinkomatkoilla oli neljä ja puoli tähteä. Ensi silmäyksellä hotelli vaikuttikin todella hienolle, mutta tarkempi tutkiskelu yleisissä tiloissa paljasti jo lohkeilevia maaleja, haljenneita kaakeleita, tippuvia hanoja jne. eli pieniä korjaamatta jääneitä tai huolimattomasti tehtyjä juttuja. Hotellin allas-alue oli iso ja väljä, mistä pidin erityisesti (ei tarvinnut maata vierekkäin kuin sardiinit purkissa) sillä kuten aikaisemmista reissusistani on käynyt ilmi, olen enemmän allas- kuin rantalöhööjä ("vessaneurootikko").

Oma huoneeni oli hyvä ja siisti; se sijaitsi 9. kerroksessa, lapsivapaassa osassa, ilmastointi toimi moitteettomasti, jääkaappi kylmeni ensimmäisen päivän iltana ja suihkusta tuli aina kuumaa vettä. Muuta vettä suihkusta ei sitten tullutkaan, ainkaan se säätönuppi ei toiminut, mutta siitä ongelmasta selvittiin sammuttamalla vesi aina välillä. Lisäksi jokin paikka kylpyhuoneessa vuoti, koska kylpyhuoneen lattian saumakohdissa virtasi pieniä "puroja", jotka tekivät lattiasta välillä liukkaan. Yritin selvittää mistä vesi tuli, mutta en siinä onnistunut. Tästä pulmasta kuitenkin selvittin hotellitöppösten/tossujen avulla. 

 

Hotellihuoneen "varustukseen" kuului joka päivä kaksi olutta, kaksi limua ja yksi litran vesipullo. Olin edellisillä reissusillani toisissa maissa tottunut siihen, että huoneeseen jätetään uusi vesipullo (tai kaksi), vaikka edellisessä olisikin vielä vähän jäljellä. Kuubassa näin ei tehdä. Jos pullon pohjalla oli vähänkin vettä jäljellä, uusi pullo jäi saamatta. Sama koski limuja ja olutta. Tähän pulmaan oli ratkaisuna se, että kaadoin aina altaalle lähtiessäni loput vedet lasiin tai omaan tyhjään pikkupulloon, jolloin sain aina iltaa varten uuden täyden litran vesipullon. Toki juomista sai aina baareista (pikku) laseittain pyytämällä, olihan kysessä all inclusive- hotelli, mutta lähde nyt sitten yöpuku päällä vettä hakemaan...

Ylipäätänsäkin tarjoilussa näkyi tietty säännöstely; buffetissä ei ollut vapaassa käytössä olevia juomahanoja (olut, viinit, limut, vesi) vaan kaikki juoma piti tilata tarjoilijoilta. Niitä kyllä sai, mutta niitä sai myös odottaa, joskus jopa ruokailun loppuun asti. Buffeteissa ruokaa oli tarjolla runsaasti ja vaihtoehtojakin oli ihan mukavasti. A la carte- ravintoloissa (japanilainen, italialainen, kuubalainen ja panorama) annokset olivat suht pieniä ja laatu erittäin vaihtelevaa erinomaisesta välttävään. No, nälkä ei kertaakaan päässyt tulemaan, eikä  myöskään tullut ylensyömisen ähkyä, joten loppu hyvin kaikki hyvin ruoan suhteen ainakin.

"Säännöstely" näkyi myös henkilökunnan suhteen monessa paikassa. Esimerkiksi aulan baari, jossa oli aina porukkaa, sai tulla toimeen muutamalla baarisedällä tai-tädillä, joten juomia sai odottaa. Odotusaika tosin lyheni huomattavasti mikäli muistit antaa baariseälle tai- tädille aina muutaman peson tippiä. Tämä juomarahan antaminen ravintoloissa ja baareissa ja periaatteessa joka paikassa on Kuubassa yleinen tapa; sillä tavallaan ostetaan ystävällistä ja nopeampaa palvelua etukäteen. Rahanvaihto ja wifi-korttien ostopiste puolestaan sai tulla toimeen vain yhdellä virkailijalla, jonka tehtävänä oli hoitaa molemmat hommat. Oven ulkopuolella olikin aina enemmän tai vähemmän jonoa pisteen auki ollessa. Respassa taas homma toimi jotenkin nurinkurisesti. Illalla siinä oli vain yksi tai kaksi työntekijää ja minun mielestä lähes kaikki asiakkaat tulivat ja lähtivät iltaisin, joten tilanne oli välillä kaaottinen. Päivällä taasen respassa saattoi olla kolmekin työntekijää rupattelemassa keskenään, eikä juurikaan asiakkaita...

Ihanan värikkäät autot

Heti ensimmäisenä päivä huomioni kiinnittyi aivan ihanan värisiin amerikan rautoihin. Ihastuin niihin täysin, siis minä, joka en ikinä ole millään tavalla ollut autoista kiinnostunut tai innostunut. En edes aja autolla tai ole ajamisesta kiinnostunut. Mutta näitä autoja olisin voinut katsella vaikka kuinka kauan. Lähes kaikki niistä toimivat takseina turisteille ja suurimmalla osalla oli konepellin alla jokin muu kuin alkuperäinen moottori. Mutta mitä sillä on väliä, niin upeita ja ihastuttavia ne olivat. Kuubassahan autoja ei ole väkilukuun suhteutettuna paljon, koska ne ja bensiini ovat kalliita, eikä bensiiniä välttämättä ole aina edes saatavilla. Vähäinen autokanta helpotti tietysti liikkumista Havannassa, sillä pahempia ruuhkia ei ollut...

 

Varadero...ja sen pääkatu Avenida 1ra

Pari ensimmäistä päivää hotellilla sujui levon merkeissä auringosta ja kiireettömyydestä nauttien. Aamukävelyt rannalla olivat ihania ja mieli lepäsi merta katsellessa. Parin päivän löhöilyn jälkeen sitä alkoi kuitenkin haluta vähän vaihtelua maisemaan, joten päätin lähteä retkeilemään Varaderon keskuskadulle, joka sijaitsi reilun kymmenen kilometrin päässä (eli hotellini oli keskellä ei-mitään). Opas oli antanut vinkin, että kannattaa käyttää ns. hop-on-busseja, jotka kulkevat hotellien ja Varaderon keskuskadun väliä ja maksavat vain 5e päivältä. No, ei kun tuumasta toimeen ja kohti hotellin edestä menevää päätietä. Pienen odottelun jälkeen bussi kurvasikin paikalle, tai siis se kurvasi vastakkaiseen suuntaan, mutta pysähtyi kohdallani ja kuski viittoili kyytiin...ja minähän menin, vaikka järki sanoi, etten ole menossa siihen suuntaan...seurauksena oli se, että tunnin päästä olin kiertänyt ainakin kymmenen hotellia ja nähnyt toiset kymmenen lisää  ja huomasin olevani jälleen oman hotellin kohdalla, tällä kertaa kuitenkin menossa siihen toiseen suuntaan. Tulipahan nähtyä se Varaderon toinenkin pää ja todettua, ettei sinne hotellien keskelle tarvitse toista kertaa mennä, sillä mitään muuta kuin hotelleja en siellä nähnyt.

Avenida 1ra on se pääkatu, jolla sijaitsevat kaikki turisteille tarkoitetut palvelut; ravintoloita, sikari-ja rommikauppoja, pankkeja, matkamuistokauppoja jne. Tien varrella oli upeita ja värikkäitä taloja, joista suurin osa oli päästetty rapistumaan melko pahoin. Lie syynä ollut tarvikkeiden ja rahan puute. Sääli, sillä rakennukset olivat persoonallisia ja viehättäviä. Ränsistyneisyys näkyi kaikkialla, paitsi suosituimmissa turisteille tarkoitetuissa paikoissa. Keskellä ihmisvilinää oleskelivat sulassa sovussa myös kissat, koirat, kanat, kukot ja hevoset kärryineen.

 

 

Joitakin pieniä matkamuistoja Varaderosta lähti mukaan ja sikareja tietty. Shoppailijan paratiisi Kuuba ei todellakaan ole, joten jos shoppailu määrittää sinua matkailijana, ei Kuuba ehkä ole sinua varten; kauppoja on vähän ja yleisestiottaen hintataso niissä on Suomen luokkaa. Mielenkiintoiseksihän maan tekee se, että siellä on käytössä kaksi eri valuuttaa, eli paikallisille ja turisteille omansa. Paikallisille on myös omat kauppansa. Sellaisessa jäi tällä kertaa käymättä. Turisteille tarkoitetussa marketissa, joka sijaitsi reilun kilometrin päässä hotellilta, kävin kerran. Kauppaan mentäessä kaikki laukut piti jättää vahdille säilytykseen. Tavaraa kaupassa oli ihan kohtalaisesti, mutta valinnanvaraa ei juurikaan, eli esim. tomaattimurskaa oli hyllyllinen, mutta kaikki oli sitä samaa makua. Väliin mahtui täysin tyhjiä hyllyrivejä. Säännöstelyn ja tavaranpuutteen (kauppasaarron vaikutuksen) näki. Eniten valinnanvaraa oli "yllättäen"rommeissa ja muissa alkoholituotteissa. Harmittavasti minulla ei ollut kameraa siellä kaupassa mukana.

Kuluneen kaunis Havanna

Niille, jotka matkustavat valmismatkalla (ja kenties yksin) Kuubaan ja Varaderoon suosittelen ehdottomasti osallistumista valmisretkille. Jokaisessa kohteessa en niitä välttämättä suosittele, mutta koska Varaderon hotellit sijaitsevat pelkästään turisteille tarkoitetussa hotellikylässä, kannattaa ehdottomasti osallistua opastetuille retkille, jotta näkee muutakin ja oppii historian kautta ymmärtämään maan tämän hetkistä tilannetta.

Päiväretkeni aikana sain tutustua Havannan vanhaan kaupunkiin sekä pikaisesti myös uuteen kaupunkiin oppaan viedessä meidät piipahtamaanVallankumousaukiolle. Havanna on rähjäisen kulunut, mutta jollakin tapaa erittäin viehättävä ja turvallinen. Rakennukset ovat värikkäitä, mutta ränsistyneitä, vai pitäisikö sanoa "ajan platinoimia". Rahasta ja korjaustarvikkeista on pulaa ja voihan se olla, että kun valtio omistaa lähes kaiken, ei motivaatiota korjaamiseen ole..

 



 

 


Pitihän sitä  myös Hemingwayn jalanjälkiä seurata ja käydä juomassa Mojitot hänen vakiopaikassaan...

 

Vallankumousaukio

Kuuban historia on erittäin mielenkiintoinen. En aio sitä tässä käydä kertomaan, vaan jokainen voi halutessaan lukea siitä lisää. Historian hahmoista Ernesto "Che" Guevara on varmasti ylivoimaisesti tunnistetuin kasvo kaikille. Hänen naamansa koristaa useiden kuubalaisten rakennusten lisäksi paitoja, julisteita, kortteja, lippiksiä yms. ympäri maailmaa.

Hotellikylän ostoskeskus

Havanna

Varadero

Loppu lomani vietinkin sitten hotellin uima-altaalla lueskellen kiireettömyydestä ja aurista nauttien. Nautin myös toki muutaman PinaColadan ja Mojitonkin, tosin Mojiton juomista hankaloitti se, ettei ollut pillejä tms., jolla juoman olisi voinut sekoittaa, joten rommi maistui melko vahvana. Mutta ei se toki juomatta jäänyt...

Kuuba oli mielyttävä, mutta erilainen kokemus. Sinne matkustettaessa on hyvä ottaa mukaan  monenlaisia "mieliä" kuten huumorimieli, kärsivällisyysmieli, uteliasmieli, ongelmanratkaisumieli, pärjään-ilman-nettiä-mieli jne., niin lomasta varmasti tulee onnistunut. Mukaan kannattaa myös ottaa paljon nenäliinapaketteja ja käsidesi, sillä yleisissä vessoissa käyminen on melkoinen seikkailu. Yleensä vessojen edessä oli ns.vessamummo, jolta piti ostaa vessapaperia ja joka huolehti vessojen siisteydestä. Hän esimerkiksi kaatoi ämpärillä vettä pönttöön, jos vessa ei vetänyt...Riippuen sitten tästä mummosta tai maksetuista pesoista, sitä vessapaperia sai sitten enemmän tai vähemmän, joten oma nenäliinapaketti laukussa oli hyvä olla olemassa. Itse "vessaneurootikkona" jännitin Havannan retken vessareissuja, mutta onneksi lounas nautittiin paikassa, jossa oli todella siistit vessat, ja kotimatkalla pysähdyimme tutussa turisteille suunnatussa Mojitoistaan kuuluisassa taukopaikassa, jonka vessat menetteli.

Minulle viikko oli riittävä aika, Kaksi viikkoakin olisi toki mennyt ihanasta säästä nauttien, mutta silloin olisi ehdottomasti pitänyt osallistua useammalle retkelle, tai Juhan mukana ollessa, vuokrata auto ja reissata ympäri maata.

Vielä yksi asia, jota Kuubassa ihmettelin oli lintujen laulun puute.(valtio kontrolloi kai sitäkin,hah) Nautin erilaisista lintujen äänistä, joita Suomessa ei kuule. Kuubassa taivaalla kaarteli paljon haukkoja, joten lie se vaikuttanut siihen, ettei eksoottisia pikkulintujen ääniä juurikaan kuulunut...